torstai 28. toukokuuta 2015

Se tuli



Kesä nimittäin. Päivät tuntuu paljon pidemmiltä, vaatekerrokset vähenee ja ulkona olemisesta ei saa tarpeekseen. Heti töiden jälkeen olen istunut reilun tunnin ulkona auringossa ja katsellut kun pennut touhuaa ja nauttii ulkoilmasta. Sen oman hetken jälkeen maistuu kotiaskareetkin paremmin.

Sisällä on muutoksia aika vähän. Pitäisi kipaista viikonloppuna hakemaan värikkäät tulilatvat vaaleiden tilalle. Muuten ei vielä juurikaan hinkua pastelleihin - outoa.




Olen huomannut, että tämä tämä keittiön puoleinen tiiliseinän kohta on tosi mieleinen. Leikkokukat vaihtuu entisessä viinipullossa (nykyisessä maljakossa) ja muuttaa fiiliksiä. 




Tiiliseinä oli tummanpunainen mustilla saumauksilla kun ostimme talon. Sudin sitä puolihuolimattomasti ohennetulla maalilla, ja tykkään sen näöstä.







Pennut täyttävät jo 9 viikkoa ja viikonloppuna ensimmäinen pentu muuttaa uuteen kotiin, ja siitä sitten päivien päästä muutkin. Kaksi neitiä - Manta ja Darma - jäävät ilostuttamaan meidän päiviämme. Pentuaitaus poistuu olohuoneesta ja tulee taas tilan tuntua. 

Aurinkoista viikonloppua ja onnea kaikille koulunsa päättäville ja valmistuville!


Hannis

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Onnea äidit!


Ihanaa äitienpäivää kaikki äidit ja äidinkaltaiset! 

Aika ihana päivä. Siihen on kuulunut rakkaita ihmisiä - nelijalkaisia unohtamatta - hyvää ruokaa, ulkona oloa ja rauhoittumistakin. 



Näin kauniin ruusun sain päivän kunniaksi. 



Hyvän grilliruuan päälle vielä kahviteltiin ja syötiin kesän ensimmäinen mansikkakakku. Kesällä olen usein laiska leipuri ja teen kakun lasivuokaan. Mutta itse asiassa se on aika kiva noin, ja tykkään kun kerrokset näkyvät lasin läpi. 



Marenkejakin on vielä jäljellä. Ainakin hetken....


Meidän pennut ovat tänään jo 6 viikkoisia. Tässä äiti ja tytär äitienpäivänä viettämässä laatuaikaa. Tätä touhuilua seuratessa voisi mennä tunteja ja taas tunteja. 





Tämä pentu jää meille kotiin kasvamaan. Ihan kaunis neiti ja huikea luonne!




Ensi viikolla onkin vain kolme päivää töitä ja sitten on neljän päivän vapaa. Sitä odotellessa. 

Mukavaa äitienpäivän iltaa!


Hannis 

lauantai 2. toukokuuta 2015

Simaa ja munkkeja... ja vähän muutakin


Vapun vietto on ollut rauhallinen, niin kuin suunniteltiinkin. Kodin koristelut jäi vajaavaiseksi, kun muistikuva petti, ja serpenttiini oli jo aiemmin käytetty loppuun. Mutta ei haittaa. :) Olohuoneen heinäseivästikkaisiin puhalleltiin lasten kanssa pieniä ilmapalloja (hyvä, ettei taju lähtenyt). Muutoin kodin vapputunnelmasta viestitti tuoksut. 


Perjantaina grillailtiin perheeni voimin. Mukana oli meidän oma porukka tietenkin, sisko perheineen, isä, äiti sekä vielä isovanhempani. Terassille ei osu tuulenvirekään, joten oli aika kiva istuskella päivää ulkosalla. Syömään kuitenkin siirryttiin vielä sisätiloihin. Poikkeuksena meidän Sulo (Siirin oma chihuahua), joka söi oman syntymäpäiväkakkunsa ulkosalla. Kakku oli tietysti koiralle sopivista aineksista. Sulo on meidän ensimmäinen veteraani-ikäinen koira. Kahdeksan vuotta sitten tämä pullero tuli meille.

Ettei liian kevyellä syömisellä päästy, niin paistoin munkit ja ne huuhdottiin siman kanssa suihin. 


Kyllä on vastapaistettu munkki hyvää! 



Ja kylmä sima rusinoineen, sitä vaan on pakko saada kerran vuodessa. 


Meillä syödään Vaahteramäen Friida -kananmunia. Mutta viime kuussa unohtui munataksin aikataulu, ja siitä syystä jouduimme turvautumaan kaupan muniin. Ei mennyt kuin Strömsössä :) Viidentoista munan kennosta oli ehjänä seitsemän munaa. Eli ei muuta kun marengin tekoon rikkoontuneista munista.

Uuniin menossa.




Rakastan marenkia. Ruotsissa asuessa sitä sai aina viikonlopuksi, mutta Suomessa se on kiven alla. Onneksi Ruotsissa asuva kummitäti tuo sitä joka kesä tuliaisena. 





Maustoin marengin suklaalla - se on mun lempparimarenkia. Tuli isoja ja sopivan rouheisen näköisiä herkkuja. Katsotaan kauan nämä säilyvät meidän huushollissa. 


Jos joku haluaa kokeilla, niin nyrkkisääntönä yhtä munan valkuaista kohden puoli desiä tavallista sokeria. Munat rikotaan puhtaaseen ja kuivaan astiaan, ja ennen vatkausta lisätään pari tippaa etikkaa. Valkuaiset vatkataan napakoiksi siten, että massa pysyy kulhossa kun se käännetään ylösalaisin. Sen jälkeen aletaan pikkuhiljaa lisäämään sokeria ja vatkataan seos kauniiksi ja kiiltäväksi. Sen jälkeen sen voi värjätä tai maustaa haluamallaan tavalla. Sitten 110 asteiseen uuniin tunniksi, ja sen jälkeen lämpö lasketaan 100 asteeseen ja kuivatellaan, kunnes ne on omaan makuun sopivia.



Ensi kerralla kokeilen ensimmäistä kertaa tehdä marengit siten, että valkuais-sokeriseos kuumennetaan ensin 60 asteiseksi ja sitten vatkataan. Mutta nyt maistelen näitä juuri tehtyjä.


Sateista lauantaita! 


Hannis