sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Talo piparista


Tämä sunnuntai on mennyt (taas) keittössä puuhastellessa. Jalat on aivan puhki tässä vaiheessa päivää seisoskelusta, mutta aika monta juttua on valmistunut eli seisoskelu on kuitenkin kannattanut.

Aamupalan jälkeen mies lähti pikkumiehen kanssa päivystykseen pari päivää jatkuneen kuumeen ja korvasäryn takia, ja minä jäin valmistelemaan kaalilaatikkoa. Se on aikaa vievä ruoka, joten teen sitä aina kerralla kunnon satsin. Sen muhiessa uunissa kasailin piparkakkutalon sekä koristelin piparikalenterin piparit - ja kaivelin vähän punaista olohuoneen puolelle, mutta siitä sitten myöhemmin.

Tein talon samoilla kaavoilla kuin viime vuonnakin. 



Koristeita taloon olin varannut jo aiemmin. Eivät ole punssikarkkeja, vaikka siltä näyttävätkin. 


Aika isohan se on! :) Ja kun tuo mukiteline on tullut talon paikalle viime joulun jälkeen, pitää miettiä missä tämä talo säilyisi parhaiten ehjänä. 






Aaron seurasi valmistumista loppuvaiheessa ja suunnitteli jo miten talo syödään.  



Adventtikynttilät tein illalla. Lisäsin rautanumerot valkoisiin kynttilöihin. 



Ensimmäiset hyasintit hankin eilen. Mutta ei niistä enää nykyään tuoksuja kotiin tule. Mistä ihmeestä saisi kunnolla tuoksuvia versioita... Ostelin myös sypresseja, mutta muuten odottelen vielä tovin ennen kuin koristelemme enemmän kukkasin. 



Joulua odotellaan jo ihan täyttä häkää. Enää pari yötä ja saa avata ensimmäisen joulukalenterin luukun. 



  

Nyt nautitaan ihanista tuoksuista ja kynttilän valosta. Ja parannellaan meidän pientä potilasta. Ehkä kupponen glögiä ja pari piparia myöhemmin.


Hannis 






sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Aamupala


Tunnustan, että viikolla aamupala jää joka ikinen aamu syömättä. Mutta viikonloppuisin on kiva laitella kunnon aamupala koko perheelle ja nauttia se kiireettä. Tänään olin jo hyvissä ajoin hereillä, ja kävin mielessäni mitä voisin tarjota vielä nukkuvalle muulle poppoolle. Nukahdin vielä pariksi tunniksi, mutta onneksi meillä on talo täynnä unikekoja ja olin silti ensimmäinen hereillä. :)

Päästin koirat lumiselle pihalle. Yöllä oli satanut ihana lumivaippa, joka sai kaiken näyttämään paremmalta. Heräsin siis ihan oikealla jalalla. Kunnon aamupala vatsaan ja metsäänhän sitä oli taas päästävä.

Kokeilin laittaa kananmunat ja pekonit hieman erilailla.



Muffinssivuuan pohjalle leikkasin lasin avulla pyöreät leipäpalat paahtoleivästä. Ja kannattaa muuten voidella vuoka, minulta se jäi tekemättä. Paistoin pekonit ja laitoin siivut muffinssivuuan kolojen reunoille. Sitten leivän päälle vähän juustoa ja päälle rikoin Vaahteramäen Friida -munan. Pinnalle ripaus suolaa ja mustapippuria ja uuniin 200 asteeseen 15 min. 


Paistoaika vaihtelee hieman kananmunan koosta ja halutusta kypsyydestä riippuen.



Nämä maistui koko porukalle, ja suosittelen kokeilemaan vaikka joku sunnuntaiaamu.


Sen jälkeen paistoin pannukakkuja, joita nautittiin tavallisen siirapin kera. Nämä hävisi aika nopeasti lasten suihin. 


Pannukakut: Sekoita 1 kananmuna ja 1dl rahkaa. Lisää 0,5tl suolaa ja 1 rkl sokeria. Lisää sen jälkeen 1,5dl vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu 1 tl leivinjauhetta. Ja viimeiseksi 0,5 dl kivennäisvettä. Vispilällä taikina sekaisin ja tasaiseksi. Ja sen jälkeen paistetaan voissa lettupannulla. Todella helppo ja nopea aamupalaherkku. 



Tukuisan aamiaisen lopettaa raikas appelsiini. Tämän aamiaisen jälkeen jaksoi hyvin tarpoa metsässä koirien kera. Ja kyllä oli kaunista. Ihanaa, kun tuli lunta ja pikkasen pakkasta. 

Leivottiin muuten lasten kanssa ensimmäinen erä pipareita tänään. Perinteinen piparijoulukalenteri ja piparkakkutalo odottaa vielä valmistumista. Josko ensi viikolla jonkinlainen ajatus talosta syntyisi....


Kivaa sunnuntai-illan jatkoa!


Hannis

tiistai 17. marraskuuta 2015

Monta, monta, monta petiä...


Muistuipa tuossa mieleeni, että lupailin ensimmäisessä blogikirjoituksessani näyttää teille koiriemme sänkyjä. Samalla piti tarkastaa milloin se ensimmäinen kirjoitus tuli tehtyä ja siitähän on yli vuosi. Blogin 1-vuotissyntymäpäivä on siis ohitettu huomaamatta.  

Mutta niihin sänkyihin; ihan alkuun viimeisin itse tuunailtu versio. Löysin tämän kehdon kierrätyskeskuksesta viime kesänä ja tiesin heti mihin se päätyy. Olen tehnyt jo aiemmin yhden kehdon koirien nukuttavaksi, joten tämä ei tarvinut suunnittelua.



Tällainen oli lähtötilanne. Tulppaanitarrat oli liimattu vuosia ja vuosia sitten koristamaan sitä, mutta nyt niiden oli aika lähteä. Irrotus oli helppoa, koska liimapintaa ei ollut enää juuri nimeksikään.


Tarrojen irroituksen jälkeen seurasi perusteellinen pesu. Sen jälkeen pyörretyt sängyn alakappaleet sahattiin tasaiseksi, jottei kehto keinu enää. Ja sitten sopiva oviaukko. 


Väri oli kaunis sellaisenaan, joten lisäsin vain tyynyn muuten valmiiseen sänkyyn. Ja joka päivä joku siellä nukkuu.


Tässä toinen suurempi lasten kehto. Ostin sen nettikirpputorilta jokunen vuosi sitten ja sen oli tehnyt siinä vauvaunensa nukkuneen lapsen isoisä. Maalasin kehdon valkoiseksi ja tässä yleensä meidän Chihuahuan pennut riehuvat ja nukkuvat (ja pureksivat oviaukon reunoja). 



Vanhan perunalaatikon ostin aikoinaan myös nettikirpputorilta. Tämä on yksi omia lemppareitani, ja niin myös koirien. Siinä on pehmukkeena "kengurutyyny". Eli tyyny, jonka väliin pääsee myös nukkumaan ja piiloutumaan. Ja sitä paikkaa meidän Cora käyttää päivittäin. 


Pari virkattua petiäkin meiltä löytyy. Nämä on valmistanut sama luottovirkkaajani, joka on tehnyt kaikki virkatut mattomme, joita on kymmenisen siellä täällä. Ne on testattu parhaiksi koirakodissa. Pesu on helppoa. :)


Ja sitten vähän rautasänkyä.


Rottinkimökki - jonka oviaukkoa on pennut "hieman" suurentaneet tätä nykyä. :)


Iglu, ja Cora siellä sisällä.


Kaikenlaisia näitä on pitkin poikin ja tuossa nyt muutama. Eniten pidän niistä, jotka eivät ole oikeasti koiran sängyksi tarkoitettuja.  Viimeksi kun laskin, niin mentiin sängyissä 20 paremmalle puolelle. Mutta onhan noita koiriakin. :) Jokainen heistä on niin mahtava persoona, ja tuo olemassa olollaan iloa ja valoa. Joten nämä pehmoiset pedit on enemmän kuin ansaittuja.

Käperrynpä tähän sohvalle muutaman sohvanvaltaajan peittämäksi. Täällä muuten leijailee aika herkulliset mustikkapiirakan tuoksut. Siirillä on tapana leipoa tiistaisin. :)

Mukavaa viikon jatkoa!


Hannis


lauantai 7. marraskuuta 2015

Kranssi


Olen katsellut pitkään kauniita kransseja. Haluaisin sellaisen oikein muhkean, mutta kuitenkin luonnollisen ja yksinkertaisen. Tai miksei saman tien parikin semmoista. Helpot on aina nämä toiveet. :) 

Paremman puutteessa päätin askarrella ainakin jonkinmoisen kranssin itse. Päädyin ehkä siihen helpoimpaan (ja edulliseen), eli suodatinpussikranssiin. Ja ihan kiva siitä tuli.




Kranssiin tarvitaan kranssirengas, suodatinpusseja (tähän meni kaksi pakettia, eli hieman vajaa 200 kpl), kuumaliimaa ja nitoja. Lisäksi lasi ja lyijykynä, ja niillä piirretään suodatinpussiin ympyrä. 




Laitoin aina neljä suodatinpussia päällekkäin, piirsin ympyrän ja sitten nidoin pussit ympyrän keskeltä kiinni. Tämän jälkeen leikkasin ympyrän.




Sitten kerros kerrallaan taitetaan ruusun terälehdet napakasti sumppuun. Kun kaikki kerrokset on taiteltu, niitä auotaan hieman ja muotoillaan omaa silmää miellyttäväksi. 




Sen jälkeen kuumaliimalla kranssipohjaan kiinni. 






Helpoin on tehdä aina yhtä työvaihetta kerrallaan, mutta onhan se hieman tylsää. Tein n. 10 ruusua kerrallaan ja sitten liimailin. Jaksoi taas jatkaa, kun alkoi nähdä kranssin valmistuvan.



Ja tämmöinen siitä sitten tuli. Liimasin koristeeksi vielä pienen pitsinauhasta sidotun rusetin, ja juuttinarun taakse, jolla kranssin voi ripustaa. 






Todella helppotekoinen. Siirikin kävi kokeilemassa ruusujen tekoa, ja saa nähdä mistä niitä vielä löytyykään. Tämä on siis oikein hyvä yhteisprojekti lasten kanssa.

Vielä on ainekset toiseenkin kranssiin. Katsotaan minä päivänä askartelen senkin valmiiksi...

Mukavaa lauantai-illan jatkoa, ja oikein hyvää huomista isänpäivää!! Kiva päivä tiedossa.


Hannis


sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Halloween


Niin se kurpitsajuhla tuli ja meni. Vatsat on edelleen täynnä, ja eiliset koristelut menevät vuodeksi laatikkoon. Yleensä emme ole Halloweenia juurikaan juhlistanut, mutta lapsille se on iso juttu. Saa pukeutua, herkutella ja muuten vaan hassutella.

Tässä muutama otos meidän eilisestä. Lähinnä koristeltiin ruokailutila, jossa suurin osa illasta kuitenkin menee. :) 

Hämähäkkipalloista toinen lähti pikkuvieraan matkaan illalla. 



Ruokapöydässä oli seittiä ja ötököitä. Oranssit kynttilälyhdyt löytyi kuin sattumalta kauppareissulla, ja sopivat hyvin teemaan.








Booli on kiiwin ja limen makuista. Sitä nautittiin aikuisten ja lasten voimin. Sekaan jääpaloja ja tietenkin hämähäkkejä. Tarjoiluastia toimi tosi hyvin, jokainen sai pitkin iltaa lorottaa omaan mukiinsa juomaa.




Aaronin kanssa askarreltiin kertakäyttömukeista enemmän teemaan sopivia. Netistä printattiin etikettejä, joita Aaron ahkerasti leikkasi (iskä kyllä auttoi) ja minä liimailin ne mukien kylkeen. Helposti saa teemaan kuin teemaan sopivaa.







Ruuat tehtiin toiveiden mukaan. Meidän pöydässä on viikoittain lohicarpacciota ja niin nytkin. Sen oheen pasta- ja perunasalaattia ja patonkia. 

Lapsille oli lisäksi nakkia ja spagettia. Kuitenkin hieman Halloween-tyyliin, eli Siiri työntsi nakkipaloihin ennen keittämistä spagettia. Se on hauskannäköistä syömistä ketsupin kera. 

  




Jälkiruuat oli se odotetuin osuus - ainakin lasten osalta. Olihan se hauskaa herkutella aivohyytelöä verikastikkeella. :) Eli toisin sanoen pannacottaa hieman erilaisessa muotissa ja mansikkakastiketta. Oli tosi hyvää!






Ja sitten haamumuffinsseja. Suklaarouhemuffinssit kuorrutin valkosuklaamoussella ja sukulakusta silmät. Niin helppoa.




Palloja lasten iloksi.



Aika touhukas päivä. Illaksi kuitenkin talo hiljeni, ja nautittiin vielä miehen kanssa hämyisestä tunnelmasta.







Pari otosta Siiristä, joka juhli Halloweeniä sekä perjantaina kaverin luona että lauantaina kotona vieraiden kera. Kaksi eri versiota kissasta. 










Nyt aamupalalle ja sen jälkeen Halloween laatikkoon. Ensi vuonna taas!



Hannis