Muistuipa tuossa mieleeni, että lupailin ensimmäisessä blogikirjoituksessani näyttää teille koiriemme sänkyjä. Samalla piti tarkastaa milloin se ensimmäinen kirjoitus tuli tehtyä ja siitähän on yli vuosi. Blogin 1-vuotissyntymäpäivä on siis ohitettu huomaamatta.
Mutta niihin sänkyihin; ihan alkuun viimeisin itse tuunailtu versio. Löysin tämän kehdon kierrätyskeskuksesta viime kesänä ja tiesin heti mihin se päätyy. Olen tehnyt jo aiemmin yhden kehdon koirien nukuttavaksi, joten tämä ei tarvinut suunnittelua.
Tällainen oli lähtötilanne. Tulppaanitarrat oli liimattu vuosia ja vuosia sitten koristamaan sitä, mutta nyt niiden oli aika lähteä. Irrotus oli helppoa, koska liimapintaa ei ollut enää juuri nimeksikään.
Tarrojen irroituksen jälkeen seurasi perusteellinen pesu. Sen jälkeen pyörretyt sängyn alakappaleet sahattiin tasaiseksi, jottei kehto keinu enää. Ja sitten sopiva oviaukko.
Väri oli kaunis sellaisenaan, joten lisäsin vain tyynyn muuten valmiiseen sänkyyn. Ja joka päivä joku siellä nukkuu.
Tässä toinen suurempi lasten kehto. Ostin sen nettikirpputorilta jokunen vuosi sitten ja sen oli tehnyt siinä vauvaunensa nukkuneen lapsen isoisä. Maalasin kehdon valkoiseksi ja tässä yleensä meidän Chihuahuan pennut riehuvat ja nukkuvat (ja pureksivat oviaukon reunoja).
Vanhan perunalaatikon ostin aikoinaan myös nettikirpputorilta. Tämä on yksi omia lemppareitani, ja niin myös koirien. Siinä on pehmukkeena "kengurutyyny". Eli tyyny, jonka väliin pääsee myös nukkumaan ja piiloutumaan. Ja sitä paikkaa meidän Cora käyttää päivittäin.
Pari virkattua petiäkin meiltä löytyy. Nämä on valmistanut sama luottovirkkaajani, joka on tehnyt kaikki virkatut mattomme, joita on kymmenisen siellä täällä. Ne on testattu parhaiksi koirakodissa. Pesu on helppoa. :)
Ja sitten vähän rautasänkyä.
Rottinkimökki - jonka oviaukkoa on pennut "hieman" suurentaneet tätä nykyä. :)
Iglu, ja Cora siellä sisällä.
Kaikenlaisia näitä on pitkin poikin ja tuossa nyt muutama. Eniten pidän niistä, jotka eivät ole oikeasti koiran sängyksi tarkoitettuja. Viimeksi kun laskin, niin mentiin sängyissä 20 paremmalle puolelle. Mutta onhan noita koiriakin. :) Jokainen heistä on niin mahtava persoona, ja tuo olemassa olollaan iloa ja valoa. Joten nämä pehmoiset pedit on enemmän kuin ansaittuja.
Käperrynpä tähän sohvalle muutaman sohvanvaltaajan peittämäksi. Täällä muuten leijailee aika herkulliset mustikkapiirakan tuoksut. Siirillä on tapana leipoa tiistaisin. :)
Mukavaa viikon jatkoa!
Hannis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti